Ivalojoella 26.7-31.8.2002

Sunnuntaiaamuna kömmin ulos teltasta ja näen haavin roikkuvan puussa. Navakka tuulikaan ei saa haavia liikahtamaan, sillä pussissa kelluu tummaselkäinen ja kellertäväkylkinen iso kala. Taimenko ? Lähestyn innostuneesti haavia. Taimen muuttuu pian reippaaksi parin kilon haueksi. Oksalla keikkuu myös rapia mitallinen harjus. Ei siis onnea taimenen onginnassa edelleenkään. Kenelläkään. Jukkakin horjuu ulos teltastaan.

"Huomenta".
"Huomenta huomenta. Tänään me Jukka ongimme taimenen".
"Niinkö meinaat?" vastaa mies epäilevästi rohkeaan väittämääni.

Olemme Jukan kanssa aktiivisesti kalalla seuraavan tunnin, mutta sanottavia tapahtumia emme koe.

Kaukana rannalla tallustelee kaksi poroa. Jukka lupaa illaksi poronkäristystä. Solmin sivutapseihin seuraavan yhdistelmän: etummaiseksi perhoksi Cock Robin, keskelle March Brown ja viimeiseksi pääsee Teal & Silver. Lähimmäksi heittokohoa. Jaloittelen rannalla, kunnes asetun lähelle telttaamme. Huomaan veden nousseen tulopäivästä noin kymmenisen senttiä. Laitimmaiset teltankiinnikkeet ovat aivan vesirajassa. Pelkoa veden pääsystä itse telttaan ei kuitenkaa jää. Ja tänään on myös aikomus siirtyä kakkosleiriin.

Otan muutamia rivakoita heittoja joen keskilinjan yli, kunnes yhdellä heitolla tunnen reippaan vedon siimassa. Ajattelen ensin suurharrin napanneen, mutta pari voimakasta syöksyä ja kellertävän kyljen havainnointi saavat minut huutamaan:

"Nyt on pojat taimen kiinni!"

Jukka ja Pete tulevat seuraamaan tilannetta ja Pete alkaa videoida tapahtumaa. Teltasta kuuluu Jaskan laiskan mateleva ääni:

"..hauki.."

Tuumaan kommenttiin, ettei hauki tapaa purra pieniä perhoja ja eikä aikaakaan, niin on Jaskakin tilannetta todistamassa. Jaskahan se oli edellisenä yönä saanut pieneen Rapalaan voimakkaan otin ja kauan aikaa olivat pojat sumuisessa aamuyössä pitäneet kalaa varmasti taimenena. Pettymys oli ollut valtava, kun vedenpinnalle oli noussut tuhatpiikkinen kita.

"On yli kaksi kiloa"! Kuuluu Jukan huuto samalla kun mies tuo minulle haavin.

Kevyt vapani taipuu kahvasta tasaiselle kaarelle ja kelan jarru päästää välillä korvia hivelevän sirinän. Kalan selkäevä ja pyrstö lipuvat vuorotellen pinnan yläpuolella. Teräväkärkinen pyrstönreuna viiltää vettä kevyesti leikaten. Olo on jännittynyt ja samalla vapautunut. Tätä hetkeä sitä on kuitenkin odottanut, vaikka saaliin saaminen ei pääasia olekaan.

Huomaan kalan ottaneen keskimmäiseen perhoon. Numero 12 March Browniin. Monen perhon viritelmässä on aina vaaransa, jos kala pääsee tartuttamaan vapaat perhot pohjaan tai muuhun epämiellyttävään paikkaan. Rannan läheisyydessä kala säikähtää haavia ja tekee muutaman metrin pyrähdyksen. Se puljaa kyljeltä toiselle ja heiluttaa pyrstöä pää pohjaa kohden. Sitten on kalalla peli menetetty. Kyljellään se solahtaa Jaskan oranssiverkkoiseen haaviin. Täysin tyhjä vatsalaukku saa minut vakuuttuneeksi nousukkaasta.

Inarin taimen 52cm/ 1450g.

Kommentit

-loop- - 29.05.2004

menkää kesäkuussa jos haluatta saaha taimenia. Eikä mitään pikku perhoja vaan isoja peurankarvapäitä ite oon ivalosta.

huiskia - 08.06.2004

misäs päin jokea olitta

Päde-Veikko - 27.07.2004

Ylemmällä lupaosuudella eli Kutturan yläpuolella.

J@nne - 16.08.2004

missä se Kuttura on kuin kaukana ivalost?

jiiäm87 - 29.10.2005 (Muokattu 29.10, 13:10)

ainakaan kutturan yläpuolella ei ole mikään ihme jos vaikka isonkin hauen saa pienellä perholla.. siellä ne hyppivätkin vaikka kuinka korkealle ja tätä en ole muualla itseasiassa edes nähnyt..

jiiäm87 - 29.10.2005

minä satun sieltä vieläpä olevan kotoisin.. ja kyllä siellä taimenia on.. ne pitää vain löytää..

Fancy^trout - 14.10.2006

Kuttura on 70-80 kilometriä ivalon keskustasta.

vaipe - 10.12.2006

Olen suunnittelemassa melontavaellusta. Tarinasi jälkeen Ivalojoki kuulostaa erittäin houkuttelevalta. Mistä lähditte? Mihin päädyitte? Vuokra vai omat kanootit? Mahdollisten vuokravälineiden palautus ym. asiat? Itselläni ei ole kanoottia, ja mietin, miten ja mistä saisi helpoimmin tarvittavat varusteet. Melontakokemusta on vähän, mutta sitähän saa vain harrastamalla lisää

Päde-Veikko - 05.02.2007

Lähdettiin Repojoen sillalta Kittilä-Inari tieltä.
Päädyttiin Kutturaan.
Kanootit vuokrattiin Saariselältä, jonne myös jätettiin auto. Matkailuyrittäjä vei meidät ja kanootit lähtökohtaan ja haki päätepisteeltä. Helppoa ja kätevää. Lopuksi majoituttiin Saariselälle saunomaan ja nauttimaan retkimuistoista.

Kommentoi

Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?