Saavuimme 9.30 maissa Pitkällekoskelle Tsipin kanssa. Sää lupaili hyvää kalakeliä, lämpötila oli sopivasti plussan puolella. Ensin tepasteltiin riippusillalle virittelemään vehkeitä ja samalla havaitsimme, että vesi oli laskenut roimasi viime viikon tulvista, vesikin oli huomattavasti kirkkaampaan.
Aloimme kalastamaan riippusillan tienoilta, jossa edellis viikolla minulla oli ollut taimen kiinni (katkaisi siiman). Nyt paikka tuntui tyhjältä. Siirryimme jokea alaspäin.
Erään maisematerassin kohdalla, koskenniskalta sain pienen taimenen ja heti perään hyvän tärpin. Kala pysyi kiinni ja nousi pintaan pärskyttelemään. Hetken muljauksen jälkeen sain sen rantaan. Tsipi tetsasi alajuoksulta nappaamaan kuvan jonka jälkeen kala pääsi elementtiinsä. Kalalle maittoi papukaijaksi ristitty putkiperho. Edellis viikon kala oli samaissessa perhossa kiinni.
Siirryimme jokea alaspäin aivan kosken loppuun asti. Kovasta yrityksestä huolimatta emme saaneet yhteyttä vastapelureihin. Päätimme suunnata kohti Niskalankoskea. Niskalankoskella ei ollut tapahtumia.
Koska vielä oli valoisaa niin päätimme käydä kopasemassa Ruutinkoskikin. Heittelimme miedoimmat paikat ilman tulosta. Tämän jälkeen edessä olikin piiiiittttkkkääää takaisin kävely autolle........
gintonic, 1 tunti, 56 minuuttia sitten.
ankeen näköistä. Mitä huomaamista veden värissä?
Varmaankin se ettei sitä ole niinku vantaan viemärissä yleensä..
Niin toi veden "väri" oli aika kirkasta....
Ihan turhaa Vantaanjokea haukutaan viemäriksi ja huonoksi kalapaikaksi. Joessa olisi kyllä potentiaalia vaikka mihin jos asiat laitettaisiin kuntoo.
Kalaakin joesta nousee kohtuu hyvin Pitkältäkoskelta, Ruutinkoskelta ja Vanhikselta, mutta saamamiehethän eivät niistä raportteja kirjottele...harmi.
Kaijan resepti:
Putki: Messinkinen
Runko: Kultanen hologrammi tinseli
Siipi: Alla vihreää kettua ja sen päällä vihreää tinseliä. Keskellä keltaista kettua jonka päälle keltasta tinseliä. Päällimmäiseksi hot oranssi kettua.
Häkilä: Vihreän ketun jälkeen kierros vihreää kukkoa. Keltasen ketun jälkeen kierros keltaista kukkoa ja oranssin ketun jälkeen oranssia kukkoa.
Pää: Sopiva punainen silkki ja tippa pikaliimaa.
Runkoon kannattaa myös laittaa tippa pikaliimaa, lisää kestävyyttä.
Ei tarpeen tullen. Vaan varotoimien vajavaisuuden takia: Vrt. tulvan aikaiset vedenpuhdistamoiden lietevalumat.
Lisäksi Suomessa suhtautuminen luonnonsuojelurikoksiin ja lainsäädäntö on aivan liian kevyttä: Vrt. Karkkilan öljypäästöt, joita vähäteltiin.
Joen sateiden jälkein samea väri johtuu hyvin yksinkertaisesta asiasta: peltojen vieminen liian lähelle joenreunaa ja ojitus suoraan jokeen. Kaikki muta ja ravinteet pääsevät valumaan suoraan jokeen. Lisäksi maasto on hyvin mutaperäinen eikä hiekkainen kuten 40 kilometriä pohjoisempana.
Vantaanjoki on yllättävänkin kirkas pitkän sateettoman kauden jälkeen.
Vantaanjoki on todella kaunis paikka parhaimmillaan ja se on todella osoittanut suuren potentiaalinsa ja uusiutumiskykynsä. Eipä olisi tänäkään kesänä Pitkäkoskella tai Niskalankoskella kalastellessa voinut uskoa, että pari vuotta sitten siitä valui puolen Etelä-Suomen viemärivedet. (ja pari vuotta siitä joki puhdistettiin pesuaineella)
Potentiaalia olisi, kun joku muukin tajuaisi kuinka tärkeä Vantaanjoki on.(eikä aina vähättelisi ja sanoisi sitä paskaviemäriksi, tällainen asenne vain heikentää joen arvostusta "kipataan tonne vaan, paskaviemärihän se on". Tällä asenteella on muuten tuhottu valtaosa Suomen joista. )
No en nyt paskaviemärinä Vantaanjokea pidä, mutta en kyllä laatupaikkanakaan. Tietääkseni joen veden laatu ei ole lähelläkään hyvää tasoa - edes latvoilla.
Ja suurena miinuksena on savisamea väri, jolle ei voi mitään. Jos Vantaanjoessa on keskimäärin 11 kuukautta vuodessa veden väri lähes maitokahvia, niin ei se pahemmin houkuttele, vaikka millasia vonkaleita nousisi. Jos veden väri olisi läpi vuoden samanlaista kuin esim. kesällä 2002, niin johan olisi mukavampi kalastaa. Tuona kesänä tuli paljon käytyä Myllykoskella ja pohja näky kaikkialla, samoin Nukarilla.
Eli siis: Suodattakaa insinöörit se savivelli pois, niin saadaan Vantaanjoestakin kultasuoni. Muuten tulee käytyä satunnaisesti kovimman kalakuumeen aikana
Vantaanjoen vesi on luonnostaan hieman savisameaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mutta kyllä jotkut kunnon suojavyöhykkeet pelloilla(sisältäen maata ja ravinteita sitovaa pajukkoa tms.) auttaisivat varmasti erittäin paljon asiaa, ainakin korkean veden aikana.
Kyllähän tuo Vantaa on samea ja ruskea, ei siitä pääse mihinkään, mutta kyllä siellä kalaakin on. Olen viikon verran seuraillut yhden reilun kokoisen asentolohen pintomista pienessä poolissa. Pari päivää sitten se oli minullakin kiinni kymmenisen minuuttia ruskeassa leetchissä mutta keikutteli itsensä irti. Lohi näytti loukanneen kuonoansa ja niskassakin oli jotakin vaaleaa röpöä. On varmasti ollut aika monella kaverilla kiinni.
Eli kyllä Vantaassa on potentiaalia, mutta jotakin ja aika paljon pitäisi myös tehdä, että se saataisiin vielä parempaan kuntoon. Kyllä se vedenväri kieltämättä näyttää aika hurjalta esim. Kainuun vesien kiertämisen jälkeen.
Täytyy sanoa että parhaan (tähän mennessä) kalastuskokemuksen sain tuossa vajaa kuukausi sitten vantaankoskella siinä kehäkolmosen sillan jälkeisessä poolissa kun valkoiseen jigiin iski +5kg taimen. Tonninen kela ja ul keppi niin voin sanoa että mentiin aika lujaa... ylös tuli puolen tunnin päästä ja takaisin heti.(periaate pitää.. vaikkakin välillä hammasta purren...). No tää oli virppa juttuja mut oli pakko kommentoida kun kaikki yleensä vähättelee vantaanjokea vaikka siinä olis potentiaalia vaikka mihin.
Vesa Vesikko mahtaisko tää pooli olla vantaankoslella siinä myllyn ylä puolel?! En sit tarkota sitä ravintolaa sil myllyl!! Meinaa siin oli melkosen kookas kala kii noi 15 minuuttii!! Oli se sen kokonen ettei siimat kestäny mut en kyl nähny sitä kalaa.. sen vaan tiiän ettei se ollu kirre!
Ei se paikka. Vaan heti siinä sillan(kehä 3) perästä olevan putouksen jälkeinen montttu. Minkä niska on yksi parhaimmista kirre paikoista siinä mestassa. Mä sain ton yllä mainitun kalan saantipäivää edellisenä päivänä noin 3-4kg taimenen siitä puusillan alta mut se oli selästä kiinni... =(
Ei, tarkoitan poolia, joka on noin 50-60 metriä puusillan yläpuolella, siis joen sitä kohtaa, joka on mutkassa ja jossa on pari syvempää monttua. Siellä se lohi on tänäkin päivänä, jos kukaan ei ole käynyt hakemassa pois.
Jytyytteli pitkin pohjia enkä edes nähnyt sitä, ennen kuin pari tuntia otin jälkeen näin sen pintovan ja jopa nostavan päätään veden ylle.
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?