Haihunkoski (Viiala) | 11.9.2009 07:10

Tulipas pitkästä aikaa tehtyä junareissu Viialaan.

Aamulla lähdin puoli seihtemän junaan, Pakarista luvat, ja seiskan jälkeen olinkin jo kalassa. Ilma oli aivan tyyni ja sumua oli reilusti. Keskiuomaa piiskatessani haikara istahti parin metrin päähän kivelle. Heti kun huomasi meikäläisen, niin lähti kyllä vilkkaaseen karkuun. On se muuten aikas mahtavan kokonen lintu. Meinas tulla isollakin miehellä housuun, kun tosiaan parin metrin päähän istahti.

Noh, aamu oli hakuammuntaa paria tärppiä lukuunottamatta. Kun sumu alkoi hälvetä, niin tapahtumiakin alkoi tulla enemmän. Alemmalta padolta isompi taimen(?) kiinni, joka kuitenkin pääsi heti kättelyssä karkuun. Muutaman ahvenen ja pullukkasärjen samalta seisomalta koukutin.

Siirryin padolta takaisin keskiuomalle, josta nappasinkin yhden pikkukirren. Oli kyllä todella pikkunen. Samasta uomasta sillan kupeesta oli toinen kunnon taimen kiinni. Tämän pääsin näkemäänkin, jotta voin sanoa, että kyllä siellä komeita taimeniakin on.

Alhaalta sain lopulta yhden kilosen kirjon, joka lähtikin ruokakalaksi.

Tämän jäkeen ei sitten tullut nypyn nyppyä. Aurinko paistoi niin komiasti ja vesi vähissä, että tuon kirjon jälkeen ei sitten muita tapahtumia tullutkaan. Lähdinkin siitä sitten kahden junalla kotiin.

Kaikin puoli onnistunut reissu, ainakin tapahtumien kannalta. Vesi on tosiaan alhaalla ja aika kirkasta (haihun mittapuulla), joten kannattaa mennä varoen rantaan. Kyllä sieltä silti sen verran poteroa löytyy, jottei kaloilla ihan "kylkimyyryksi" mene.

Porukkaa oli aika kiitettävästi, vaikka luulis näin viikolla olevan päiväs aikaan hiljasta. Mietin vaan, että mitenkähän se taimenen kutu häiriintyy, kun vesi on pirun alhaalla ja ukkoo on kun pipoo rauhotusaikanakin. Ei nyt oo tarkoitus ketään kalastajaa syytellä, kun olinhan minäkin siellä, mutta mun mielestä paikan voisi rauhoittaa ainakin joka toiseksi viikoksi tms, jotta tammukat sais olla etes vähäsen rauhassa.