Läsäkoski (Kangasniemi) | 27.4.2013 15:30

Okei. Eli varasimme Läsäkosken kartanon vuokraaman Willa Lohi
mökin lauantaista sunnuntaihin. Saavuimme Helsingistä noin
kolmen aikaan mökille (kolmelta alkoi luvat). Keli ei näyt-
tänyt hyvältä kun satoi välillä jopa räntää. Onneksi iltaa kohden keli vaihtui paljon paremmaksi.

Aloitimme kalastuksen neljän aikaan ja ystävällinen ihan "pro"
läsäkosken kartanon työntekijä tuli oppaaksemme veloituksetta.
Kalastimme suvantoja ilman tuloksia jos ei pientä nykäystä lukuunoteta. Siinä 3-4 tuntia menikin aika nopeasti. Mökille
makkaranpaistoon ja takaisin joelle. Voitte arvatakkin. Ei syönyt Nymfeihin,Streamereihin tai mihinkään muuhunkaan. Sit-
ten kymmenen aikaan lähdimmekin saunomaan ja sen jälkeen zzz zzz.

Aamulla heräessäni mietin, että ei kai ole kouluaamu. No ei todellakaan olemme Läsäkoskella!=) Tuumasimme että nyt pitää saada kala! Kun muut lähtivät suvannoille ja niskoille jäin minä ronkkimaan larvoilla sivupurojen laskupaikkojen kiviä. Ei mitään. Lähdin kävelemään kosken sillalle joka oli tämän reissun niinsanottu tukikohta.

Auto kurvasi kosken parkkipaikalle ja sehän oli tietysti Matti Huitila (siis se läsäkosken kartanon "pro" perhokalastaja opas) joka tuli opastamaan meitä. Huutelin
muille, että onko tullu. Ei mitään. Opas sanoi, että koita tuosta kovasta virrasta noista peileistä. Lempiperho Tinseli
siiman päähän ja niitä peilejä koittamaan.

15 minuuttia suunnilleen niin muut olivat lähteneet suvannoille ja niskoille. yhtäkkiä komea taimen hyppää Tinselini yli. Huih! Kädet tärisevät ihan hulluina. Serkkupoika käveli sillalta. huusin hänelle että tuossa oli kala. Sitten serkku katosi kulman taakse. heitin uuden heiton. Ei mitään. Toinen heitto. Aloin jo miettiä, että kala säikähti Tinseliäni mutta juuri kun olin valmistautumassa uuteen heittoon kala nappasi perhoon kunnolla kiinni. Huusin: Kala kiinni!!!! Serkku käveli sillalta huusi oppaalle kalasta joka juoksi haavin kanssa viereeni. jouduin väsyttämään kalaa aika kauan, niin väkeviä ovat nuo luonnontaimenet. Sain kalan lopulta ohjattua haavin. Jes!!! Pari tanssiliikettä ja se oli siinä. Pikainen kuvaus ja mittaus. 51 cm. Minun enkkataimen!!! Ja läsäkoskella ei muita kuin luonnonkaloja olekkaan niin oli siis tämäkin. Takaisin veteen ja jatkoimme kalastusta.

Samalla taktiikalla ja melkein samasta kohtaa serkkupoika sai pienen mutta pippurisen noin 30 cm taimenen. Vaikkei alamittaisia saa merkitä niin laitoin silti, koska tämä oli kuitenkin ehta luonnonkala.

Useita kaloja vielä sen jälkeen oli hyppimässä tinseleitä kohti mutta e4i tarttunut kunnolla. Isäni ja setäni jäivät tällä kertaa kalatta. Sedällä oli kiinni kerran. Sen jälkeen hän horjahti scottinsa kanssa ja vapa halki. Nähdään sitten miten se Scotin kehuttu takuutoiminta toimii.

Mökkisiivous ja takaisin kohti pääkaupunkiseutua. Hienoin Etelä-Suomen kalareissuni piiiitkään aikaan. Kiitokset kuuluvat myös opas Matti Huitilalle. Kiitos Läsäkoski!!!!
Kaikki kalat c&r